2021 ja uudet yllätykset

 Se olisi taas uusi vuosi aluillaan. Voisi niputtaa pakettiin viime vuoden, tai koko 2000-luvun ensimmäisen 20 vuotta... 😀

Ehkä vain viime vuosi... Alkuvuodesta, näihin aikoihin pääsin töihin, sijaiseksi kyllä, mutta oikeisiin töihin. Nautin. Se oli melkoinen muutos. Positiivinen sellainen. Esikoinen täytti 18 ja muutti pois kotoa, se oli heti tammikuussa melkoinen ikäkriisin paikka. 😁 Siitäkin selvittiin. Eli ensi viikolla se pieni tirpiäinen, jonka synnytys kesti yli 18 tuntia, täyttää jo 19 vuotta!!!! Olkoonkin että se on jo kasvanut minusta ohitse, ja valmistuu tänä vuonna ammattiin, niin edelleen näen hänet välillä sellaisena pienenä punaposkisena typynä, joka kesäisin viihtyi sisällä tasan sen aikaa että kävi syömässä tai juomassa. Ikuisesti äidin pieni. 💗

Keväällä korona vei töiltä jatkot. Noh, ehtiihän noita, ja pakkohan joskus on toistekin tärpätä jos jatkuvasti laittaa hakemuksia sisään... 

Kesällä oli lämmin, uitiin paljon ja tehtiin edellisen asunnon pelloilla ekaa kertaa (minä ja lapset siis) heinätöitä, ihan seipäisiin nosteltiin kuivumaan heinää. Saa sitten kanoille kuiviketta niistä. 

Syksyn tullessa muutettiin vähän lähemmäs kaupunkia, ja helpommin hoidettavaan talouteen. Ja täällä me kyllä viihdytään, oikein hyvin. Mukavat naapurit ja tukiverkosto ja kaikki kaverit on paljon lähempänä. Esikoinenkin muutti vävyn kanssa naapuriin, joten äidillä on kaikki rakkaat lähellä. 

Loppuvuoden viimeisiin päiviin mahtui vielä yksi yllätys, mutta siitä myöhemmin....

Paluu kesäisiin tunnelmiin... 😍